Hell hath no fury!

Hyvveeee iltoo pullaposket! Seuraavaksi aion kertoa teille useiden kuvien siivittämänä meidän eilispäivästä ja siitä mitä kaikkee ton Iksukullan kanssa touhuttiin. Oli sikakiva päivä... <3
Iksu tuli hakeen mut pikkasen aikasemmin pois opparin parista, koska käytiin sen asioissa pikkasen tuolla terpparissa... : < [tää oli päivän ikävin osuus]. Sieltä käytiin ostaan äitelle kimppu ruusuja kun sillä oli tiistaina synttärit. Pökäle, en tajunnut ottaa ruusuista kuvia, ne oli kauniita. Oransseja ja keltasia! NomNom.

Päätettiin komian ilman kunniaksi äiten tyköö lähdettyämme suunnata kohti Kangasalaa pitkästä aikaa. Iksun veljellä kun ei olla käyty sitten moneen aikaan! Olipahan vaan halavatun kiva nähdä niitäkin piiiiiiitkästä aikaa!

Ihan ekana poikettiin Kisarannassa. Iksu toteutti itseään hetken puskan juuressa, joten mulla oli hyvää aikaa kaivaa kamera esiin ja kikkailla. Kukas se peilissä kurkistaa? ;-----DD

Kisarantaa Kangasalla, siellä oli kaaaaaanista :-----) Ja oli selkee kesän merkki ko monet oli tullu laskeen paattejaan veteen! Nom.

GPS-varpaat repsikan paikalla!

Iksu vanin ratin ja penkin välissä. Mmmmmmm ^_^

Tässä laskeudutaan kohti Kangasalan keskustaa Kuohu[n]harulta. Koitin saada vähän teitille, pulliaiseni, maisemakuvaa aikaseksi, muttamutta.......

Käytiin kääntymässä Suoraman kiertoliittymässä ja sieltä suunnattiin takasin kohti keskustaa eli centrumia, koska matka jatkui Iikan porukoille pikakahveille.

Iksun veljeltä ei tullu kuvia ollenkaan, mutta hauskaahan sielläkin oli. Muisteltiin yhdessä mitä kaikkia idiootti sanontoja teininä on ollu. Kuten vaikka meillä aikoinaan sanottiin kaikkia jotka oli vähän outoja tai hönöjä Keijoiksi. Muistaako joku mitä muita idiootteja hokemia oli ennenmuinoin? Me ei saatu juuri mitään mieliimme.. Mutta makeet naurut kun kuunneltiin nykynuorison LOL, OMG, VVV, HIMO juttuja looooool sanon mä! :------DDDDD



Veliketulta jatkettiin matkaan taas kerran Pispalaan ja samaiselle Vastavirtaklubille, josta puhutaan täällä. Iikan ystävä Chris Chancey soitteli illan aikana ja kyseli ollaanko mahdollisesti menossa niiden keikkaa kyseiseen mestaan kuunteleen. Eihän me muistettu koko keikkaa, mutta kerta Chancey lupas meidät ilmaseks niin pitähän Yenkkejä mennä moikkaan! Oli ihana nähdä niitä ukkoja, kitaristi Johnny Richiekin tuli avosylin mua halaamaan ja kertoi miten kiva oli nähdä. Lämmitti vanhan tädin mieltä.... ;----DD Matkalla räpsin kuvaa Tampereen trademarkista, eli Näsinneulasta.

Ukkelit tositoimissa, vasemmalta katsoen; Johnny Richie, keskellä Chris Chancey ja eniten oikeella Brian Lux. Rummuissa joku suomalainen Duracell!

Tää on vika kuva tältä Tampere-Kangasala reissulta, sillä tuosta heti suunnattiin silmät ristissä kotiin nukkumaan, koska molemmilla aikaset herätykset ja rankat päivät tiedossa. Kotiinviemisiks pojat anto mulle uuden SGR teepparin ja niiden uudelleen nauhotetun CDn! \m/

Tänään on ollut [taas kerran] poikkeuksellisen mukava päivä. Lähdin aamulla äiten kyydillä lenkkarit kainalossa kohti Harvialaa ja jokavuotista Harviala Cupia, jossa eri mestoista kootut joukkueet mittelee Cupin mestaruudesta ja erittäin halutusta pokaalista. Muita joukkueita meidän HAMKin tehokkaan ja kovakuntoisen tiimin lisäksi tuli Mainiemen päihdekuntoutumiskeskuksesta, Harvialan koulukodista ja Koulutuskeskus Tavastialta.

Me jäätiin jumbosijalle, mutta onneksi toisiks paras vaihtoehto voitti. GO MAINIEMI GO GO! Oli taas kerran aivan loistavan hauska reissu ja naurettu on runsain mitoin. Huomenna tosin jokainen kroppani lihas ja jänne ja läskipallero on kipeenä ja kävelyni muistuttaa Ahtisaaren Maran lyllerrystä [taas....]. Viime vuonna samaisen turnauksen jälkeen äite totes kaupungilla kävellessämme, että "Vittu mä en kehtaa kävellä sun kanssa kun kaakerrat noin!!!" ja käveli noin 50 metriä mun edellä. Kiitti äiti <3

Nyt tää taitaa suunnistaa kohti petiä ja kirjaa. Sitten unta palloon ja huomenna lyödään vika piste koko FUCKING oppariin. Sitten tarkotuksenamme olisi tyttöjen kanssa kilistellä vähän kuoharilla ja käydä syömässä kiinalaista. Täytyyhän tollasta opparia vähän juhlistaa.

Kuitenkin nyt,

öitä me luvs <3

H[appy]

9 SHOTS OF BOURBON!

Tämä postaus pyhitetään opinnäytetyölle;

Nyt sanotaan skool ja kippis, nimittäin tänään saatiin opinnäytetyön seminaari suoritettua ansiokkaasti!

Huominen ja ehkä vielä keskiviikko viilataan ja sitten SE ON VALMIS. Nyt saa taputtaa niitä pieniä karvasia käsiä yhteen siellä toisessa päässä! Kiitoskiitoskiitos.


HHHHH

Miss Prissy

Termos allihuuppa! Tulin taas kertomaan kuulumiseni aikojen takaa, kun en olekaan sitä hetkeen tehnyt. Hömm, mistähän alottaisin?

Keskiviikosta; silloin Iikalla oli keikka tuolla Pub 34ssa ja tietysti minä olin paikalla, kuten oli puoli sukuakin. Joka kerta kun numerobaarissa soittaa joku kiveäkin kovempi rokkibändi niin äite ja isi [ja Jussi jollei ole ite lavalla] on kuuntelemassa. Kuten tälläkin kertaa. Kivaa piisas ja äite näkee Iikan kuulemma nykyään ihan uusin silmin. Ei ole muka tiennyt että toinen osaa laulaa.
I n m y a s s, sanon ma.

Ennen rock A billyä oltiin Tiiiiiiian ja Janin kanssa katselemassa ja kuuntelemassa Tomaatteja festivaalien starttia, jossa keikan heitti Sami Hedberg MCnä [oli ihan ok, tosin kaikki spinningläpät oli jo kuultu...], Teemu Vesterinen [roks! meinasin lisätä sen iskän feissari eli Facebook eli äFBee kaveriksi, mutta en uskaltanutkaan..], joku 22 vuotias jannu, joka oli voittanu kisan [oli yllättävän hyvä, parempi kuin seuraava], Heli Sutela [aivan paska, nolotti kun kukaan ei nauranut tai taputtanut] ja NIKO KIVELÄ [kingi!]. Hauskaa oli, kyllä illalla huomasi, että oli nauranut koko illan koska posket oli ihan puuta.

Perjantaina kävin viimeistelemässä oppariseminaaria [joka on huomenna omFg!!!!!] koululla. Kävinpä myäs iltapäivästä opettamassa jollekin oikein lupsakalle synttäriporukalle rivitanssa ja oli niin kivaa. Jengi oli kympillä mukana ja oppi tosi nopeesti. Ehdin 45 minuutissa opettaa kaks tanssia!

Illalla lähdettiin Turenkiin kuuntelemaan Burning Wheels nimistä rock A billy pumppua. Reissussa oli kivaa ja päätin ottaa hyvin rauhallisesti, koska seuraavana päivänä oli iltavuoro ja _vihaan_ olla krapulassa, tai edes vähän väsyneenä töissä. Kuitenkin toisin kävi. Sillä vähäisestä alkon määrästä illan aikana huolimatta jalat lähti alta ja tää akka oli kun makaroonia kotopihassa. Ilta meni siinä, että Iikka kanniskeli minut kotiin, riisui ja laittoi sänkyyn. [ei ole mitään tuhmaa, vaikka siltä saattaakin kuulostaa....] Mieli oli virkeä, mutta jalat tai kädet ei liikkuneet. Ei sitten millään. Lopulta aloin oksentaa. Siten meni sitten se yö että kiitos ja nam sille joka työnsi jotain silmätippoja mun kaljaan sillä aikaa kun olin tanssimassa.

Siitä päivästä eteenpäin Hanna vihasi Turenkia.

Tossa on se bändi \m/ [rumpali oli ainakin tona iltana mulkkujen kuningas LOLOLOOOOOL!!]

Hei muuten, pakko hehkuttaa; mulla oli perjantaina tuolla keikalla päällä Creepshown teeppari, farkut ja tennarit sekä Iikan pappalakki, joka on mulla päässä myös täällä, Wandan kakkalenkillä. Asu sai paljon kehuja ja lakki kuulemma sopi tosi hyvin. Pökäle kun en tajunnut ottaa siitä kuvaa teille. No ens kerralla sitte!

Mutta nyt tarvis mennä saunaan. Vaikka Iikka ei koskaan sinne tulekaan mun kanssa.. möh :<

Jaksamista viikkoon kaikille, H

PS. PEUKUT PYSTYYN, ETTÄ OPPARISEMINAARI MENEE HUOMENNA PUTKEEN!
PPS. Lauantaina juhlitaan \m/ hyvä mami!

Elina mitä mä teen?

Leevi and the leavingsien tuon otsikon niminen biisi kertsin lyriikoiltaan kuvastaa mun/meidän fiiliksiä aika pitkälle.

Eikö elämässä riitä mikään, eikö hellittäisi hetkeksikään mieletön kierre. Mekin yritimme uskotella että hankkisimme sähköhellan jääkaapin viereen.



Eikö elämässä riitä mikään, eikö hellittäisi hetkeksikään jatkuva paine. Kuinka usein täällä turpiin saakaan, kuinka nopeasti kaikkoaakaan rahat ja maine.

Juu että semisti ahdistaa, mutta vittuakos siinä. Ei auta muu kun sitkuttaa.

H

Upeeta saatana.

Swing

Mä olin eilen kattomassa veljen tyttären, Ainon tanssiesitystä Verkatehtaalla. Se tanssii showtanssia siinä samassa kuin minä, loistavassa, vaikkakin tosi kalliissa seurassa nimeltä Hämeenlinnan tanssi- ja liikuntakeskus.

Pieni tutina iski taas punttiin. Syksyllä olis PAKKO eli MUST päästä taas jazzailemaan. Mä harrastin sitä muutaman vuoden tossa jokunen aika takaperin ja vaikka itse sanonkin, niin olin kohtuuhyvä vieläpä. [johtunee siitä, että lenkkeilin, venyttelin ja treenasin muutenkin tosi paljon]

Nyt olisi ihanaa, vaikka vanha kunnon Maiju [paras tanssinopettaja EVER] ei enää opetakkaan, aloittaa taas uudestaan jorailut. Kuulemma nykyinen ope, Milma on yhtä ihana ja hyvä kuin Maijukin. Siksi ehkä voisin uskaltaa. Kesä tosin menisi siihen, että pitäisi juosta ja treenata ponnistusta ja saada muutama kilo pois, niin tanssiminenkin onnistuisi paremmin. Mutta kesällä mulla ei olekaan muuta kuin aikaa.

Tässä muutama kuva niiltä ajoilta, kun vielä olin hoikka ja hyvä phhhuuuuuuh.

Tää on eka esitys Jazz keskitason riveissä. Etsikää Hanna! [huomio, olen vaalea!]

Jazz edistyneet. Etsikää Hanna. Oli muuten ihana [ja vitun vaikee] biisi!

Edistyneitä edelleen. Tukka hulmahtaa!

Nam.

Jeppasenjaa, että sellasta rokkia.

H

PS. Mä ajattelin myös alottaa Boogie Woogien [ja ehkä muita rokki ja swingi tansseja] syksyllä! ...tuli Iikka sitten mukaan eli ei. Mut sillon pääsisin vielä opiskelijahinnoilla, että WOU!

Paluu parketeille kiitos. Olkaa hyvät.

Second Solution

Kaikkein vaikeinta blogien kirjoittamisessa on se hetki kun pitää keksiä miten tekstin aloittaa. Mielessä on kyllä asiat mitä pitää muistaa kertoa ja kuvat mitkä niihin asioihin pitää liittää, mutta koskaan ei meinaa keksiä mitään raflaavaa alotusta. Joo että tällanen alotus sitten tällä kertaa....

Eilen oli sitten se lauantai kun mun piti bilettää Tiiamurusen kanssa aamuun asti Hämeenlinnan yössä. Kyllä maar ilta alkoikin lupaavasti Kebabin ja siiderin merkeissä Tiialla kun hän vihdoin pääsi kotiin päivän velvollisuudet täytettyään.

Noilla mentiin, eli Onlyn tummat farkut, Seppälän suosikkipaita johon olin yhdistänyt paksun mustan vyön ja vuosia sitten hommatut ihanat luottoballerinat. En muista mistä ne on..

Joskus kasin aikaan me startattiin taksilla [tässä vaiheessa Tiian puolisokin oli jo liittynyt mukaan seuraamme!] kohti Hotelli Vaakunaa ja terassikauden avajaisia. Siellä ei juurikaan väkee ollut, joten parit lonkerot huiviimme huitastuamme köpöteltiin keskustaan Voutiin euroviisuvalvojaisiin. Kovasti piti hurrata siinä Suomelle of koors, mutta ei se auttanut saatana, niinkun kaikki varmaan jo tietää. GO Waldo GO GO GO!!!!!! \m/

Ihanat hämärät tyypit Vanajan rannalla <3

Ilta jatkui tosi mukavasti siinä Voudissa ja meidän seurue senkun kasvoi, kun porukkaa alkoi valua kohti cityä. Mulla alkoi siinä vaiheessa ahdistus ja ikävä. En kertakaikkiaan kyennyt olemaan ajattelematta Iikkaa ja ikävöimättä sitä. Ahdistuskin jostain syystä nakersi tuolla jossain takaraivossa ja totesinkin itselleni, että mitä suotta itseä kiusaamaan. Kun ei ole hyvä olo niin ei ole hyvä olo... Pikkasen ennen Waldon lopullista musertamista sitten hälyyttelin itselleni kyydin kotiin ja käperryin Wandamuru kainalossa peiton alle. Tää oli mun second solution.

Teki ihan hyvää nukkua kunnon unet.

Tänään olen jotenkuten saanut jo tähän mennessä silmät auki. Kävin Wandan kanssa ulkona ja mieleni teki vaan kävellä, sillä keli on aivan ihana ja tosi lämmin. Räpsinpä taas käppäillessäni jokusen kuvan matkalta.

Vihreetä!


Ja keltasta.

Mulla oli Iikan kakkoslakki päässä. Mitäs ootte mieltä, kehtaisko tollasta pitää joskus jossain ihmistenilmoillakin?

Ja sinistä. Mun ja Iikan löytöfillari vajaan kolmen vuoden takaa. Ihana peli!

Että semmosta tähän viikonloppuun. Kuinkas teillä on mennyt viikonvaihteet?

Ensi viikko on onneksi vähän taas lyhyempi. Tuntuu että alkaa oleen aika poikki tässä jo. Ja että aivot ei jaksais enää yhtään kirjottaa mistään pirun Maxwell Jonesista tai terapeuttisten yhteisöjen laatustandardeista tai laadusta tai kyselylomakkeesta tai yhtään mistään!

Taidampa raahautua suihkuun. Illalla pidetään palaveria salasynttäreistä. Mä en vaan kestä tämmöstä salailua, varsinkin kun sankari vaikuttaa niin pettyneeltä kun kaikilla on jotain sen synttäriviikonloppuna. Mä oon niin huono näissä aaaaarggh!!!!!

H

PS. Tulispa Iikka jo kotiin.

Queen of pain

Mun piti jo eilen, murmelit, kertoa teille mun perjantai-illasta, että miten se sujui. Mutta mulle tuli mutkia matkaan. Voisin kertoo teille eka niistä mutkista, jotka on nyt suoristettu ja sitten siitä mun perjantaista!

Mutkat ilmeni siinä vaiheessa, kun vahingossa painoin tietokoneen näppiksestä sellaista näppäinyhdistelmää kuin ctrl + -. No sehän on sellainen taikajuttu, että tää koko vitun ruutu pieneni lopulta mikroskooppisen pieneksi [kuten aiemmin mainittu....].

Mutta nyt sain Facebookin sätissä etätukee ja kuulin salaisesta näppäinyhdistelmästä ctrl + +, joka suurentaa ruudun. AMAZING. Kukapa olisi arvannut, että miinuksesta pienenee ja plussasta suurenee?!? ....en minä ainakaan... Ja nyt tunnen itseni maailman ääliöimmäksi ihmiseksi \m/




Joops, mutta eilen tapahtui seuraavaa;

Opparia aamusta iltapäivään, Hannan kanssa kahvittelua pitkästä aikaa, porukoilla pitsaa [mua alkaa jo hävettää se, miten usein siellä oon syömässä........] ja sitten kotiin saunaan. Tai niin suunnittelin. Kunnes rakas äitee soitti ja pyysi lähtemään niille kuskiksi [kyllä, äiti pyysi mua itselleen ja isille kuskiksi!!!!!!! :----OO] kun isin myymä bändi soitti Hotelli Petäyksessä jossain yksityistilaisuudessa. Isukki halus mennä kuulemaan millanen bändi on kyseessä.

Bileet vaikutti osanottajien kunnosta päätelleen jatkuneen jo aamusta asti. Ja sali olikin täynnä testosteronia ja toinen toistaan itsevarmempia miehiä ja naisia. Ja minä sain tietysti osani tästä, nimittäin ikinä aikasemmin ei yhden tunnin aikana [oltiin siellä varmaan n. tunti.....] yhtä moni mies tuijottanut, flirttailut, hymyillyt ja jutellut kun eilen. Pakko myöntää, että kivahan se on huomiota saada osakseen, vaikka Iikkaa en unohtanut missään vaiheessa!

Kaikkein parasta oli kun bändin äijät tuli iskälle jutteleen niin rumpali päätti heti pussata oikeen pitkään ja herrasmiesmäisellä otteella mun kättä. Olin kuin sulaa vahaa NOT. Rumpalisti esitteli myös omia tatuointejaan huomattuaan mun käsivarressa moisen. Kyllä meinaan juttua riitti. Hellyyttävintä tilanteessa oli iskän reagointi. Se HETI miehen suuteloitua mun kättä alkoi papattaa mun miehestä joka on myös muusikko. Isi piti huolta pikkusestaan.. :--) Ihana!



Mutta illan kuningas oli n. 3 promillen kännissä huojunut jannu, joka tuli hypisteleen iskän partaa ja hoki että "Kato joulupukki. Kato joulupukki". Antakaa mun kaikki kestää.

________________________________________________________________

Tänään ajattelin riipasta kännin päälle. Mieleni tekeekin jo. Iikkaa on kova ikävä. Nään sen vasta huomenna illalla, karseeta.. :------CCC Älkää ikinä alkako muusikoiden kanssa seurustella. Ne on paljon pois kotoa ja ikävä ja huoli kalvaa. Vaikka minä kaikkein ylpein omasta muusikkomiehestäni olenkin.. <3



Hyi vittu mitä siirappia, nyt on pakko ryhdistäytyä ja soitella vaikka Tiialle illan aikatauluista! Mukavaa lauantaita kaikille minun raksuille!

H



PS. Ens viikon perjantaina lupauduin mennä ohjaamaan rivitanssia joillekin synttäreille! Omg. Jännittää ja musat tarvii ettiä ja muistella tanssit ja opetella puhuun ja kaikkee.

Mitä vittua tapahtuu?

Höö, mä olin kirjottamassa tänne postausta mun hauskasta illasta öitin ja isin kuskina. Ja sitten yhtäkkiä tämä ruutu mihin kirjotan pieneni lähes mikroskooppisen pineneksi, en näe sitä lainkaan. Arvalla kirjoitan, toivottavasti ei tule kovin paljoo kirjotusvirheitä!

Vittu Iikka tulee kotiin vasta sunnuntaina, siihenkö asti tää on mini?!?!!?!?
APUA, ANYONE?

WALKING DEAD

Tai siis siltä ainakin tuntuu, olen elävä kuollut.

Näinä menneinä viikkoina on tuntunut siltä, että elämä vaan vilistää eteenpäin eikä mitään oikeesti ehdi tapahtua. Toisaalta mä en kyllä tiedä mitä ihmettä pitäis tapahtua? Mutta siis mun kaikki aikani menee nyt opinnäytteen ja muiden kouluhommien parissa. Kun pääsen koulusta - istuttuani koko päivän koneella - istun kotikoneelle ja kirjotan rästihommia jotta ne ei kaikki jäisi kesälle.

Tää on niin tätä...............

Sitten oon miettiny, että KOSKA VITUSSA SE KESÄ ALKAA? Ulkona on ollut ihania ilmoja, paljon. Aurinko on paistanut ja voisi olettaa että kohta ulkona tarkenisi teepaitasillaan. MUTTA EI. Siellä tuulee niin kylmästi, että kalsarit jäätyy kiinni. WTF? Mä haluan jo hippaloida ulkona puolialasti ilman vilustumisia, PLEASE?

Hömhöm, odotan lauantaita. Iikka keikkailee koko viikonlopun [en suinkaan kuitenkaan siksi odota sitä!!!!!!!!!] ja meikä ajatteli ton Tiiiiiijjamurun kanssa vähän polskutella niiden tuliterässä poreammeessa ja sitten iskeytyä baanalle. Tuolla mestoilla kun olisi vissiin tarjolla ilimasta alkoholia!? Kivaa päästä ihan akkojen kesken tuulettumaan.

Lallallaaa mä alan nyt kyylätä. Nimittäin tota Satuhäät ohjelmaa. Ihanaa vakoilla toisten häitä ja elämää ja sukua ja lapsia ja kaikkee. Vittu mä oon sairas?

H






PS. Mä halusin vaan laittaa mun tatskasta kuvan tänne. Mitä sitte?!?!?!?!!

Tuesday - I'm walking with the dead

Tänään poikkean otsikoinnissa sen verran, että se on osa erään The Living End orkesterin biisiä, eikä minkään biisin nimi. Ettäs sitte tiedätte, aivan perkeleen tärkeetä!? Jeah.

Mä olen aivan täysin unohtanut [!!!!!!!!!!!!] kertoa teille meidän viime viikonlopun hankinnoista. Nimittäin sieltä Rockabileistä Iikka osti itselleen uuden _aivan vitun hienon_ D. Vicenten takin, jonka selässä on sellainen vihreä koira. Tai jokin muu elukka.. Wot? Mulle se osti samaiselta kaveriltaan, joka niitä rojuja myy muuten tuolla Putka Tattoon puljussa, _aivan vitun ihanan_ Sailor Jerryn käsiveskan. Ah se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Kassissa on ihana salaluukkutaskuasia siellä pohjassa. En ole vielä keksinyt mitä siellä voi kuljettaa, mutta uskon että keksin sen pian. Ekana olen ajatellut taskumattia :-----------DDD

THE takki!!!!!!! \m/

THE Veska!!!! Toi musta pohjaosuus on siis se kuuluisa salataskupiiloasia.

Putka Tattoosta saikin oivallisen aasinsillan seuraavaan erittäin merkitykselliseen ja tärkeään asiaan, nimittäin tatuointeihin, yllätysyllätys.. ;-----O Iikka, rakas avomieheni, palleroiseni ja paskaperseeni oli tänään varannut meille tatska-ajan tulevalle joulukuulle <3 Ah autuutta ja onnea kulkaas, silloin hakataan tisseihin jotain kuvatusta. Lintuja, mutta millaisia, se jääköön nähtäväksi.

Meidän Marilyn seinäkalenteri, jonne jo heti joulukuun kohdalle ympyröin tattoopäivän, joka on 15122009.

Käytiin Iksun kanssa tänään ajelemassa tuolla kylillä. Ensin käytiin katsomassa se paikka Hämeenlinnasta, jossa Ville kuoli kolmisen viikkoa sitten. Vanhat kynttilät oli vielä paikalla ja kyllä meinaan pojat [ja tytöt] iski ahdistunu olo.

Siitä jatkettiin matkaa ja käytiin Katinalassa tsekkaamassa "Raamattuopisto" [mä en tiedä onko se paikka oikeesti ton niminen. Siten sitä kutsuttiin sillon kun siellä käytiin kersana uimassa. Tyhmä on paikan nimi, jos sitä todella moiseksi kutsutaan!!!] jossa sijaitsee Hattulan ko-meim-mat talot. Jumalauta mitä linnoja. Hulppein on ehkä se talo, mikä sijaitsee jykevien mustien porttien takana. Morjesta, on meinaan asukkailla tilaa.

"Raamattuopistolta" jatkettiin matkaa muutama vuosi sitten Hämeenlinnaa rikastuttaneelle asuntomessualueelle. Se on sellainen ulkomaalaisen näköinen, pientä kaupunkia muistuttava alue siellä Kukostensyrjässä päin. En kyllä ymmärrä sen tarkotusta. Ne talot on ihan helvetin rumia, ainakin suurin osa! Ja osa niistä isolla rahalla ja rankalla työllä rakennetuista taloista on siellä VITTU TYHJILLÄÄN!!!!!!!!!!!! Mitä vitun järkeä siinäkin on?!?!

No kunhan pällisteltiin. Sieltä suunnattiinkin sitten kotia kohti, Ankkalammen kautta tietty. Ei ollu vielä joutsenia muuttanu sinne, ainoastaan muutama sorsa. Edes niistä ei nyt ole kuvia, koska Iikka tajusi vasta melko lähellä kotia kaivaa kameransa esiin. Ja saikin toki muutaman komeen kuvan auringonlaskusta. Hyvä meininki! Allekirjoittanut ajoi äitin Hondaa, niin ei kerennyt paljoo kuvailla.

Komein kuva Teollisuustieltä, ihan läheltä kotia.

Aulangontieltä.

Pilvee!

Nyt mä meen nukkumaan, että jaksaa taas aamulla herätä opparin parin painiskelemaan ja tapaamaan tohtoria. Hell vitun Yeah.

HYVÄÄ YÖTÄ

ja kauniita unia muruset. Olkaa kilttejä!

H

Please mama please.

Moi. Taas.

Tänään on siis äitienpäivä, se ei varmaan ole keltään mennyt ohi korvien? Joka paikassa sitä sen verran toitotetaan. Siksipä aloin pohtimaan, mm. Tiian kirjotuksen pohjalta, että miksi ihmeessä äitienpäivää vietetään? Se aiheuttaa muutenkin kiireisille [hyvin todennäköisesti?] äideille ehkä ylimääräistä päänvaivaa, koska joko A) äitien pitää kestitä iso kasa vieraita tai B) organisoida MYÖS NÄIDEN OMA äitienpäivä siten, että suvun jokaisen äidin luona ehditään käydä.

Kuitenkin sama arjen pyörittäminen äitinä jatkuu maanantaista perjantaihin, 24/7. Eikö ne äidit silloinkin ansaitse kiitosta ja rakkautta? Ne vastaanottaa lapsensa koulusta joka päivä äiteinä. Laittaa lapsilleen ruokaa. Kasvattaa, ymmärtää ja rakastaa. Äitienpäivä on siis ihan jokaikinen päivä!

Entäpä äitienpäivä niiden naisten [ja miksei miestenkin??] kohdalla, jotka eivät syystä tai toisesta voi koskaan tulla äideiksi? Veikkaanpa, että äitienpäivän merkitys on silloin varmaan aika erilainen, kuin niille joille lapsia on siunaantunut.

Tarkoitukseni ei ole aiheuttaa närää. Minä rakastan y-li kai-ken omaa äitiäni ja arvostan hänen tekemisiään enemmän kuin kenenkään. Mutta niin on joka päivä. Mielestäni kaikki äidit ansaitsevat kiitosta, jokaisen kuuluisi jokaikinen aamu aamiainen sänkyyn ja THAT'S fucking IT!!!!!!!!

OMG, Iikka lupasi soittaa huomenna taas uutta tatska-aikaa. Taas olisi tarkotus joulukuussa ottaa vähän uutta väriä iholle nam nam nam. Kuvaa en ole vielä saanut päätetyksi, mutta ykkössuosikkina on ehdottomasti rauhanpääskyt rintaan. Perus old-school tattoo, mutta sellainen sen olla pitääkin! Katsotaan mihin päädytään. Kyllä sitä jotain aina keksii.

Tää on ehkä siistein pääsky tähän asti, mitä oon nähny. Jotain tollasta se tulee olemaan <3

Viikonloppu oli raskas. Perjantaina olin duunissa tuolla Showdownissa jonka Team Unique Vision järjesti jälleen onnistuneesti! Kivaa oli, vaikka viikon uurastus painaakin puntissa. Perjantai jatkuikin hotelli Vaakunaan, jossa oli ensimmäiset Rockabileet. Bileissä soitti neljä bändiä, joista viimeisenä ihan legendaarinen Crazy Cavan. Minä olin kuski.

Lauantaina siunattiin Ville viimeiselle matkalleen. RIP. Illalla suunnattiin Tampereelle Lepolan tallibileisiin. Joihin en enää koskaan menen selvinpäin. Meno oli meinaan senverran rankkaa, että kuskina [taas!!!!!] ollessa ahdisti sen verran rankasti että VOI MORJES. Mutta hengissä ollaan, vaikka sunnuntaina suunnistinkin jälleen Showdowniin duuniin kolmen tunnin yöunilla.

Äsken kävin saunassa ja nyt vähän JooMiestä [aka. YesMan] starring JIM CARREY. Sitten helevetinkyytiä nukkumaan, että jaksaa taas sen opparin parissa!



Palataan hanipallerot!

H

Since she's been gone....

Oon ollu tosiaan poissa hetken aikaa linjoilta. Oon vaan ollut opparin maailmoissa, enkä oikeesti tehnyt muuta...... että voi pökäle. Mutta nyt siis luvassa kuvaa menneistä hetkistä, joista en ole kirjotellut, mutta jotka ovat olleet minulle hirmuisen hauskoja.

Tää on ehkä paras kuva mitä oon koskaan ottanu <3>

Viime lauantaina oltiin siis rakkaimman koulukaverini ja nykyisen hyvän ystäväni luona Karkkilan suunnalla juhlistamassa heidän mopotallin ajokauden avajaisia. Tuo ylempi kuva on otettu Vanissa roikkuen [kattoa näkyy tosta vähän........]. Toi auringonlasku oli us-ko-ma-ton.

Siellä oli aika paljon väkeä minusta, vaikka Ansu väittikin, että harvinaisen vähän oli porukkaa. Mutta mua se ei haitannut! Äärimmäisen kiva ilta ja äärimmäisen mukavaa porukkaa ovat. Paitsi yksi. Tai no kaksi.

Sinne tallille oli eksynyt jonkun niistä jäsenistä jotain stadilaisia vitun kovia jannuja, jotka "tuntee" mm. Andy MacCoyn ja Mike Monroen paremmin kuin kukaan ja on omistanut firman HEI ToTon laulajan [vai olikohan se kitaristi?????] kanssa. Wohooooo. Niillä ne sällit, sanotaan vaikka Urmas ja Antero, jakso keulia KOKO illan.

Jooh, kiipesipä Antero lavalle Iikan bändin kanssa soittamaan huuliharppuakin. Eipä siinä, mies soitti tosi hyvin ja toi ihan uutta sävyä tohon musaan, mutta se herra olis voinu VÄHÄN lakata leijumasta. Kun se vihdoin malttoi antaa poikien soittaa keskenään ihan rauhassa, sen oli pakko kiivetä lavalle huuteleen mikkiin jotain tai edes siirteleen Anan mikkiä millin, koska katsoi, että se oli vinossa. VOI JUMALAUTA MIKÄ ÄIJÄ! Pojat ei ihan ekaa kertaa ollu lavalla ja osaa varmaan ihan ite siirtää sitä mikkiä sen millin...................................................

Menipä tallin pojillakin hermot Anteron sekoiluun ja meinasipa Antero sinetöidä ihan itse oman iltansa jatkamalla toimintaansa.

Ei varmaan teille, arvoisat lukijat, kuulosta juuri miltään. Mutta itse olin lauantaina niiiiiiiin raivona, että olisin voinut tukehduttaa Anteron sen karmeen järkyttävällä, 4 numeroo liian suurella ja pahalta haisevalla nahkatakilla ja tunkea myös n. 4 numeroa liian suuret tekarit sinne toiseen päähän missä niitä normaalisti ei pidetä.

Aluksi räpsin Anterosta ja pojista ihan innoissani kuvia, mutta lopulta en jaksanut innostaa Anteroa enempää ja vetäydyin olutuoppini kanssa pöytään murisemaan.. [kuvia on vähän lisää, mutta niitä ei ole tarpeen laittaa esille..]

Eilen oltiin sitten hakemassa kauan kaivattu perheenjäsen tänne lähemmäs meitä ^_^ Eli se Iikan vanha ja rakas auto Plymouth Valiant, vm.-64. Oli ihanata seurata Iikan touhuja rakkaansa kanssa ja mies olikin koko illan yhtä hymyä. Pääsinpä minäkin kokeilemaan sillä ajelua ja on se pikkasen erilaista kun äiskän 2000-luvulla tehdyllä Honda Civicillä.. ;-----D

Silittelyä ja paijailua.....

....ja tassuihin ilmaa.

Valtteri takaa. Ja Wandahaukku mukana.

Mopar performance.

Signature.

ON THE ROAD AGAIN! [kahden vuoden yhtämittaisen seisomisen jälkeen...]


Wanda toimi nuottienlukijana!

Hihhei, sellasta siis Valtterinhaku reissusta. Mä myös tulin tänään niin onnelliseksi, että ei voi kun ihmetellä, vaikka eräs emäntä meinasikin mun päiväni pilata. Muttasiis, tilattiin Iikan kanssa liput Kirjurinluodolle [eli siis Porin Jazzeihin jos ei joku höntti tajunnu.....]! Siellä soittaa uskomaton basisti Victor Wooten ja sitten *rumpujen pärinää!!!* Brian Setzer Orchestra! OMG, mä nään ne livenä! <3_<3>

Hehheh, 18-henkinen bändi ja "Braikku". Me likes a lot.

Jou nyt on pakko mennä. Äitiä hakeen töistä ja semmosta rokkia. Palataan taas ahoy!

H

PS. Hahhahhaaaaaaaa luulitte että en muistais sitä Wandan videoo, mutta täällä se on. Olkaapa nyt hyvät. Nam.

Moi pullat!

Anteeksi kun en oo aikoihin taas kirjotellu mitn, mutta on ollu kaikkee. Joo joo seli seli, onhan sitä kaikkee muillakin, mutta silti ne päivittää omaa blogiaan.

MUTTA MINÄ EN SAATANA.

Huomenna luvassa kuvia siitä, kun heräteltiin Iikan ihkaeka auto, -64 Plymouth Valiant henkiin niiden porukoiden pihalta ja tuotiin se tänne kotiin koristamaan meidän pihaa LOOOOOOL. [mä ajoin sitä!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! \o/]

Sitten myäs vihdoin se Wandan video. Mut Iikan syy, koska se on _yhä_ sen puhelimen kätköissä. Sorry mates, että olette joutuneet odottamaan.... :-----CCCCCCC

Hyvää yötä pullat, me luvs u ! ^_^

H

Rock and roll,

all night long!

Vappuhulinoissa menee tämä viikonvaihde, eilen alotettiin jo Amiraalilla, jossa yllätyskeikan illan aluksi heitti Sturm und Drang, ladies and gentlemen! Se oli ihan kova juttu, vaikka orkesterin musiikki ei suosikkeihini kuulukaan. Yksi kuva bändistä oli pakko ottaa todistusaineistoksi!

Tänään saatan lähteä kiltisti vaan kuuntelemaan Iikan entistä bändiä numerobaariin ja moikkaan tuttuja poikia pitkästä aikaa. Tai sitten olen kotisohvalla ja huudan Suomen leijonat voittoon. Iikka lähtee keikkaloimaan Riksuun eli Riihimäelle. Onneksi ne kerrankin tulee meille keikan jälkeen yöksi! \m/

Huomenna sitten aamuvuoron jälkeen [aika yllättävää, että menen taas lauantaina töihin.....] suunnistetaan poikien kanssa kohti Vihtijärveä, jossa vielä megalomaaniset pyörätallin iltapirskeet ajokauden avauksen kunniaksi järjestetään. Hurja vappu, mutta kerrankos sitä.........

Nyt lähdetään äijien kanssa pitsalle nammm <3

H

PS. Se maailman hauskin video Wandakoirulista tulee vasta vapun tohinoiden jälkeen kun saan sen ulostettua Iikan puhelimesta koneelle. Stay tuned, it will be worth it!

HAUSKAA VAPPUA KAIKILLE NAMEILLE!