Tulipa sitten otettua vastaan uusi vuosi tässä ohi mennen. En oikein tiedä mitä siitä kertoa ja
kertoakko mitään. Perusjuopottelua hyvässä seurassa. Eipä siitä illasta oikein jää kerrottavaa lastenlapsille. Sekin tuli muuten todettua moneen kertaan. Vaikka siis kivaa toki oli, mutta ihan peruskivaa, ei mitään erityisen hohdokasta tai suurta tapahtunu. Hyviä tyyppejä ja kaljottelua. Raketteja en nähny muuten sitten muita kun ne randompaukut, joita saattoi nähdä siirtyessä eri paikkojen välillä. Mutta voi kyynel, ne ei oo mun mielestä kovin kummallisia jos rehellisiä ollaan. Ihmiset paukuttaa monta kymppiä rahaa taivaan tuuliin, ihan sanan varsinaisessa merkityksessä..
Uutta vuotta aloitellaan sekavissa ja ehkä vähän pelokkaissa tunnelmissa. Kaikki on oikeesti auki mun elämässä. Ihan kaikki. Työkuviot. Ihmissuhdeasiat. Asuminen tulee sentään tod.näk. pysyyn näissä kantimissa tovin jos toisenki. Onneksi sentään se pysyy. Ja karva-apina tietysti. Mutta ei tässä auta muu kun lähtee ottaan vastaan se mitä tuleman pitää silmät, korvat ja syli auki. Tai kuten rakas veljeni asian ilmaisee; leuka rinnassa kohti uusia pettymyksiä. Niin se on kuulkaas.
Kävin ostoksilla tuossa männäviikolla pitkästä aikaa. Ja löysinkin ihaneja juttuja pitkästä aikaa. Vielä farkut pitäs löytää, tarvii lähtee ryysimään tonne alennusmyynteihin kun tästä arki taas koittaa. Mutta siis ne ostokset; musta peruspaita (jonka kainalosta ratkesi saumat kun riisuin sitä pois, että rock and roll HenkkaMaukka!!!), sinisävynen ruutukauluspaita (taas), pikkareita (joiden mukana vitun reteet rokkipikkarit; perseen päältä kun löytyy komia old skole ankkuri-sydän kuva!) ja ihana ja söpö rusettipanta kyseisen HenkkaMaukan lastenosastolta. Mä oon laiska enkä jaksa taaskaan alkaa mitään kuvia räpsiä, jokainen varmaan osaa mielessään kuvitella miltä uudet hankinnat näyttää.
Blogini visuaaliseen puoleen voisin koittaa alkaa kiinnittää taas huomiota kunhan saan kännystäni tyhjennettyä olemassaolevat kuvat tänne koneelle ja tyhjennettyä ton puhelimen. Saa sitten kokonaan uusilla kuvilla ja uusilla tulevilla muistoilla lähtee vuoden 2010 vastaanottoon.
Että semmosta rokkia tällä kertaa. Palataan.
H
kertoakko mitään. Perusjuopottelua hyvässä seurassa. Eipä siitä illasta oikein jää kerrottavaa lastenlapsille. Sekin tuli muuten todettua moneen kertaan. Vaikka siis kivaa toki oli, mutta ihan peruskivaa, ei mitään erityisen hohdokasta tai suurta tapahtunu. Hyviä tyyppejä ja kaljottelua. Raketteja en nähny muuten sitten muita kun ne randompaukut, joita saattoi nähdä siirtyessä eri paikkojen välillä. Mutta voi kyynel, ne ei oo mun mielestä kovin kummallisia jos rehellisiä ollaan. Ihmiset paukuttaa monta kymppiä rahaa taivaan tuuliin, ihan sanan varsinaisessa merkityksessä..
Uutta vuotta aloitellaan sekavissa ja ehkä vähän pelokkaissa tunnelmissa. Kaikki on oikeesti auki mun elämässä. Ihan kaikki. Työkuviot. Ihmissuhdeasiat. Asuminen tulee sentään tod.näk. pysyyn näissä kantimissa tovin jos toisenki. Onneksi sentään se pysyy. Ja karva-apina tietysti. Mutta ei tässä auta muu kun lähtee ottaan vastaan se mitä tuleman pitää silmät, korvat ja syli auki. Tai kuten rakas veljeni asian ilmaisee; leuka rinnassa kohti uusia pettymyksiä. Niin se on kuulkaas.
Kävin ostoksilla tuossa männäviikolla pitkästä aikaa. Ja löysinkin ihaneja juttuja pitkästä aikaa. Vielä farkut pitäs löytää, tarvii lähtee ryysimään tonne alennusmyynteihin kun tästä arki taas koittaa. Mutta siis ne ostokset; musta peruspaita (jonka kainalosta ratkesi saumat kun riisuin sitä pois, että rock and roll HenkkaMaukka!!!), sinisävynen ruutukauluspaita (taas), pikkareita (joiden mukana vitun reteet rokkipikkarit; perseen päältä kun löytyy komia old skole ankkuri-sydän kuva!) ja ihana ja söpö rusettipanta kyseisen HenkkaMaukan lastenosastolta. Mä oon laiska enkä jaksa taaskaan alkaa mitään kuvia räpsiä, jokainen varmaan osaa mielessään kuvitella miltä uudet hankinnat näyttää.
Blogini visuaaliseen puoleen voisin koittaa alkaa kiinnittää taas huomiota kunhan saan kännystäni tyhjennettyä olemassaolevat kuvat tänne koneelle ja tyhjennettyä ton puhelimen. Saa sitten kokonaan uusilla kuvilla ja uusilla tulevilla muistoilla lähtee vuoden 2010 vastaanottoon.
Että semmosta rokkia tällä kertaa. Palataan.
H
0 kommenttia:
Lähetä kommentti