Cry for me baby

Hola Amigos.
Ja paskista paskinta sunnuntaita to you all! ;-------D Seriously. Mähän sanoin kun fiilistelin hyvien uutisten äärellä, että kohta sitä tullaan alas niin että kohisee. Ja niinhän sitä tultiin. Joten fuck you. Sairaalasta sentään saatiin hyviä uutisia ja olipa tuo potilas ihan pirteenäkin siellä. Tosin vasta tänään tajusin miten lähellä kuolemaa ysti on ollut. Ja miten paljon sitä rakastankaan. Ja kun nään sen kävelevän sairaalasta pihalle, halaan sitä vartin. Enkä päästä irti.

Muuten aika kurapaskaa tää päivä. Tultiinpa taas kohinalla maan pinnalle. Tähän apatiaan liittyy muitakin ihmisiä ja niiden tekemisiä, mutta sen verran henkilökohtasella tasolla mennään näiden asioiden kanssa, että enpä ala niitä tähän eritellä. Muuta kun että toi otsikko kertoo jo jotain....


Jos kuitenkin meneillään olevan tehtävän hengessä;

- hilloviikot on taas hetkeksi historiaa!!!! \m/
- sain hyvää ruokaa
- näin veljen muksut. Vanhin niistä menee ens syksynä seiskalle joten mä oon vanha rutku jo.
- ulkona on niiiiiiiiiin kaunista. Wandan kanssa käpötellessäni oli pakko pysähdellä tutkailemaan lunta puissa. Ja parissa kohtaa oli pakko nykästä siitä oksasta niin, että lumet varisi niskaan. Ihanaa vaikka kesän lapsi oonki.
- pääsen saunaan ja mulla on jopa kolme saunaolutta ^_____^
- IMELDA MAY, aloin nimittäin porata kun kattelin siitä videota sen kotisivuilla. Vittu se on ihana nainen.. (korvaan hänellä kai nyt jotain tyhjiötä mun elämässä? mä pelkään että tahtomattani musta on tulossa sen vainooja eli hullu stalkkeri)

Että semmosta.

H

PS. 10012010;

Ystävyys lisää hyvän moninkertaiseksi,
ja jakaa pahan.

<3