It's torturing me..

Mä olen reipas. Ja rohkea. Sain vihdoinkin aikaseksi varata itselleni ajan hammaslääkärille. Tosin pidän 22. tammikuuta tällä hetkellä tuomiopäivänä joka lähestyy ja jonka jälkeen mä en ole enää oma itseni. Pelottaa ja ahdistaa, mutta pakko sinne on mennä. Onnistuin kuulkaas kalauttaan iteltäni piiiiiiiiiiiiiienen palan hampaasta lautasella jouluaattona. Kyllä. Lautasella. Joten se on pakko mennä näyttään. Voi olla että jotain muutakin pientä on tehtävä koska en ole lukioajan jälkeen käyny hammaslääkärillä :---------D Mutta kun ne ihmismuodon ottaneet Saatanan kätyrit on vaan niin kertakaikkisen pelottavia.

Joulukin sitten oli ja meni. Ihanaa oli taas syödä niin että napa paukku. Aatto meni omassa kodissa Wandan kanssa haliessa ja pussaillessa kun se viimein tuli kotiin. Se on muuten ollut ihanan rento ja tuntuu että sen on melkein ollut tänne mun tykö ikävä. Pelottaa vaan tuolla lenkkeillessä sen kanssa että nilkka menee uudestaan kun toi kakara vaan rakastaa tota lunta. Mutta kyllä me akat pärjätään, komiat pärjää aina.

Joulupäivänä meidän perhe kokoontui yhteen. Oli paras ilta pitkään aikaan. Sai olla kaikkien niiden ihmisten kanssa, jotka ei tuu koskaan lähteen mun elämästä, paitsi luonnollisella tavalla tietty, sitten joskus. Oli ihanaa olla äitin ja isinkin kanssa. Ja Hn ja Kn. Mutta erityisesti arvostan aikaa jonka saan olla veljien kanssa. Ne on mulle maailman tärkeimmät ihmiset enkä nää niitä tai vietä aikaa niiden kanssa läheskään tarpeeks. Meillä vaan on se tietty juttu yhdessä. Uh, Hansu oli onnellinen.. <3

Paluu arkeen on kuitenkin tapahtunut. Tosin mulle se ei tällä hetkellä ole juuri eri asia kuin pyhät tai vapaat, koska olen käytännössä työtön (tammikuun työhaastista odotellessa!!!!!). Olen saanut - nyt kun koipikin antaa jo kävellä - kotini siivottua oikein kunnolla, pestyä pyykkiä sekä annettua Wandalle juuri sen verran huomiota mitä se kaipaakin. Ajattelin nyt nauttia tästä vapaudesta, koska seuraavasta lomasta ei sitten uudessa työpaikassa ole tietoa.. Hassu fiilis kun koko tulevaisuus on auki, miljoona ja yksi ovea joista valitsen ne tietyt. Aika näyttää mihin sitä päätyy. Olen vaan niin kovin malttamaton ja haluaisin tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Toivottavasti roppakaupalla rakkautta ja onnellisuutta.

Ajattelin seuraavaksi mennä tohon takapihalle riehumaan. Laittaan noi puutarhakalusteet vähän läjään (joo, parempi myöhään tai jotain.. WHATEVER!!!) ja ehkä leikkiin vähän Wandan kanssa ^______^ Katotaan jos jaksaisin taas alkaa räpsiä kuvia tänne, onhan ne kuitenkin piristäviä tuolla väleissä....

Nyt se on moi,

H

PS. Haluan vielä muistaa pienellä elämänviisaudella tähän loppuun, josta jokainen - myös minä itse - voi ottaa vaarin;

Elämä ei ole ongelma joka pitäisi ratkaista,
vaan todellisuus joka on koettava.

I miss u like crazy !

Huomenna! Huomenna!! HUOMENNA!!! Wanda tulee kotiin ^___^ En malta odottaa, että se apina tulee kotiin ja saan pussata sitä jonku tunnin putkeen ihan vaan siksi että mulla on ollut sitä aivan saatanallinen (näyttääpä tyhmältä kirjotettuna..... ?) ikävä. Paras joululahja ikänä.

Mä kävin tänään sitten siellä omalla heavytukkalääkärillä, sanotaan sitä vaikka Sepiks. Sepi puhui hyvin asiantuntevalla kielellä, niinkin asiantuntevalla, että mulla ei oikeestaan vieläkään ole tarkkaa tietoa mikä mun nilkassa on. Mutta sen mitä sain Sepistä irti ja ymmärsin oli se, että tosta nuppiluusta lähtee noita nivelsiteitä ja muita härpäkkeitä jotka pitää nilkkaa kasassa ja auttaa sitä liikkumaan niinkuin se liikkuu. No se nivelside sieltä on vähän venähtäny. Sepi aika kovakourasesti pyöritteli niin tervettä - josta luulin että se ei kauaa olis enää terve - kuin kipeetäkin nilkkaa. Meinasin paskantaa alleni, senverran oli Sepi käyny vissiin salilla tai jotain.

Sepi käski mun alkaa varovasti laskea painoa nilkan päälle ja kuntouttaa siitä vielä kalua, hyvinkin pian! Tammikuun työhaastikseen pääsen jo ilman kepuloita! Sepi vaikutti oikein asiantuntevalta ja ammattitaitoselta tohtorilta, mutta ainoot kaks asiaa, jotka mua siinä vitutti niin että kohina kuulu oli se, että se käytti aivan vitusti niitä latinankielen sanoja, joista en tajunnu mitään kun en huomannu ottaa tota mun latina-suomi-sepi sanakirjaa mukaan. Ja se toinen asia oli mulle vieras (näin 2000-luvulla......) ja kiusaannuttava, nimittäin teitittely. Se teititteli 24-vuotiasta neiti-ihmistä. Nooooo, tyylinsä kullakin. Tuntuu vaan oudolta kuulla tällästä puhetta; "Voitte alkaa nyt varovasti laskea painoa nilkan päälle. Näyttäkääpä nyt." Sitten Sepi kävelytti mua pari rundia keppien kanssa sen paskahuussin kokosta työhuonetta ympäri. Osaanpahan ainakin askeltaa oikein!

Viime yö oli pelottava. Toivon, että tänä yönä saisin nukuttua. Koska pelkään että huominen ei koskaan tulekaan. Haluan nukkua siihen asti, että ovikello soi ja Wanda on siellä, omana kauniina itsenään. Odotan mä toki äitin murkinaakin vähän. Outoa että huomenna on jouluaatto, se päivä vuodesta jota skidinä odotti enemmän kun mitään. Isompana joulun merkitys on muuttunu, sen tarkotus on syödä (<3) ja olla rakkaiden kanssa, mikä ei tietysti ole yhtään paskempi juttu! On edes se yksi aika vuodesta kun tietää, että saa koko perheen kasaan ja viettää aikaa kaikkein rakkaimpien kanssa ilman kiirettä. Tosin yksi rakas mun rivistöstä uupuu :--------((

Nyt loppu vikinä, koitan vaikka seistä päälläni jos aika kuluis vähän paremmin. Tai sitten meen pelikone.fi-sivuille pelaan jotain vitun järkevää älypeliä ja taannutan itseni kaalin tasolle älyllisesti. Kiitos ja moi. Olkaa kilttejä kaikille pukeille, niillä on säkit täynnä tavaraa juuri Teitä varten! ;---------DDDDD

H

PS. Mulla ei o koneella mitään kuvia, joten unohtakaa visuaalinen ilotulitus tyystin!!

Hyvvee aatonaatonaattoa!!

Vai onks aatonaatonaattoo olemassa? Ja onkse nyt? Vai mikä nyt on? Vai onks mitää muuta ku tavallinen tiistai?

Oli miten oli, mutta nyt on taas aika päivitellä kuulumisia kohtalaisen tauon jälkeen. Virman pikkarit eli pikkujoulut tuli ja meni. Tuli syötyä, JUOTUA ja keilattua oikein olan takaa erittäin hyvässä seurassa. Ilta oli täydellisyyttä hipova koska päädyttiinpä sitä myös yökerhoon tarkastamaan Jyppilän silmänilo - jota muuten riitti!!! Miksi ilta ei kuitenkaan ollut täydellinen ? No koska meikäläinen hiihteli tietysti tyylilleen uskollisena buutseissa koko illan ja pilkun jälkeen kiiruhtaessani taksille liukastuin lähes peilijäisellä kävelykadulla, jolloin polveni muljaantui yhteen suuntaan ja nilkka toiseen korvia vihlovan rusahduksen siivittämänä. Totesimpa hetken tähtitaivasta katseltuani että "vittu muuten tällä jalalla ei sitten pojat kävellä metriäkään, nilkka ei pidä yhtään". Päivystykseen siis.

Kovin en hyvää palvelua saanut nimeltä mainitsemattoman Jyväskylän kaupungin sairaalassa, mutta olin kuitenkin jo takaisin hotellihuoneessa klo 8 tiistaiaamuna! Viikko siis on heiluttu tyylikkäiden kävelykeppien kanssa ja koitettu työntää mökkihöperyyskohtauksia sivummalle päällimmäisistä ajatuksista. Joskus se onnistuu paremmin kun toisinaan. Onneksi huomenna (jo!!!!) pääsee omalle lääkärille, joka ehkä osaa jopa kertoa mulle mikä mun nilkassa on. Sitten voipi alkaa suunnitella hieman tulevaisuutta ja sitä miten nilkan kanssa lähdetään eteneen.

********************

Sainpa tosta mökkihöperyyden välttämisestä ajatuksen kertoa teille hieman viimeaikaisista ajatuksistani tuolla pääkopan uumenissa, joihin on olennaisesti liittyneet rakkaus, usko ja toivo. Nimittäin viime lauantain (joka oli mulle aivan äärimmäisen raskas päivä..... :´((((((((( ) jälkeen olen joutunut oikein muistutteleen itteeni siitä että uskoa ei kait saisi menettää. Vaikka vaikeeta se kyllä on. Aina on toitotettu siitä, että kaikki hyvät teot palkitaan tai että muita ihmisiä pitää kohdella kuin haluaisi itseään kohdeltavan. Itse olen parhaani mukaan pyrkinyt noudattamaan näitä ohjeita elämässäni. Mutta tässä vaiheessa, kun omasta elämästä on kadonnut kaikki mikä on ollut tärkeää ja kurapaskaa sataa kerta toisensa jälkeen tonnikaupalla niskaan, on usko näihin ikivihreisiin sanontoihin alkanut horjua.


Kuinka paljon yksi ihminen kestää tätä kakkaa? Sitä tuntuu tulevan tasasesti mun perheen kaikille jäsenille. Tai sitten musta vaan tuntuu siltä kun oma elämä on perseellään ja sen jatkaminen tuntuu turhalta. Pelottaa että mä en koskaan enää tule olemaan onnellinen. Tai kykene antamaan kenellekään sitä mahdollisuutta tehdä mua onnelliseks, koska olin luottanut sen tehtävän vain yhden ihmisen hoteisiin. On vaikeeta olla rakastamista rakastava ihminen yksin. Kaikki karvakorvat siellä varmaan nyt ajattelee -itseni mukaanlukien - että itsensä rakastamisesta kaikki lähtee. Joo, toki. Ja kyllä mä rakastankin itseäni. Mutta vasta sillon mä tunnen olevani elossa kun mulla on joku jota mä saan rakastaa. Ja kun mä nään, että se toinen nauttii, niin mä tunnen jotain mun sisällä ja sillon mä olen todella mä. On vaikeeta olla yksin kun ajattelee näin. Osaisko joku kertoa, onko mun onnellisuussarake jo tullut täyteen?


Huomenta vaan. Kannattaa varoa vähän sitä kuolan valumista sinne näppiksen väliin, se ei oikein tykkää kosteudesta. Ajattelin vaan kun mun pohdintani ja suurensuuret ajatukset saattaa väsyttää ihmisen aikalailla... :-)

Nyt on aika alkaa vetäytyä iltapuuhiin ja kohtapian nukkumaan jo. Huomenna on aatonaatto ja sitten aatto, jolloin saan Wandan kotiin. Mulla on sitä lurjusta niin kauheen kova ikävä......
Hyvää joulua kaikille teille, ketä siellä toisessa päässä on. Viettäkää se rakkaidenne parissa ja nauttikaa siitä että saatte rakkautta osaksenne ja antaa sitä eteenpäin. Sillä sitten kun sitä ei ole, sitä kaipaa enemmän kun mitään muuta.



H

P vitun S

Miks mun plokia ei voi enää kommentoida? Laitan tuolta blogspotin uumenista ihan tollasen karvalakkimallin layoutin ja se ei anna kommailla tähän. Vittu!!!

Ja mitä hyötyä on siitä että mä kiroilen sitä täällä, koska kukaan ei voi kommentoida ja auttaa mua? Rok rok.

H

Morjensta pöytään killisilmät

Mä ajattelin elvyttää uudelleen tän mun kuolleen ja monen taholta jo varmaan kuapatun orastavan blogiyritelmäni nyt kun elämä on heittänyt häränpyllyä ja asioita on joutunut laittamaan uuteen tärkeysjärjestykseen. Mikäkö ei ole ennallaan verraten siihen mun "vanhaan elämääni"? ÖÖ sanonpa vaan että helpompaa on kysyä, että mikä on ennallaan;
no, olen käsittääkseni yhä sukupuoleltani naaras ja töissä lätäköllä. That´s pretty much it.

Eli; - mulla ei ole enää sama koti :((((((((((((((((
- mä olen karvaa (no okei, viikkoa) vaille VALMIS sosionomi
- mikä taas tarkottaa sitä että olen käytännössä työtön työnhakija \m/
- olen lihavampi kuin ennen \m/!!!!!!!
- ja ennenkaikkea, olen yksinäinen eli sinkku eli single eli vapaata riistaa :(((((((((((((((((((((((

Näin meille sitten mun rakkaan Iksun kanssa kävi. Se on perseestä. En keksi siihen mitään muuta kuvausta ja toikin on vaisu ja kertoo mun fiilareista aika vähän. En ala tässä sen enempää tätä kohtuu henkilökohtasta asiaa ruotia, mutta tiedättepähän nyt missä mennään (Jouko ja Kosti!!). Asun Wandan kanssa meidän poikamiestyttö (mikähän vitun sana toi on olevinaan may I ask?!?!?!?!?!) boksissa ja eletään rouheeta sinkkuelämää, Wanda edellä ja mä perässä!

Se meidän hurja poikamiestyttönainenwhatever elämä sisältää perjantain saunaillan, jossa meikä juo yksinään kaks Karhun pinttiä bissee kynttilänvalossa, syö pahvisen pakastepizzan ja on aivan hönössä ja Wanda kuorsaa ja piereskelee sohvalla. Aikamoinen kliimaksi, or what?

No joo, elämän on saanut muovailla aikalailla uuteen uskoon, jota en olisi koskaan halunnut tehdä. Mutta näillä se on mentävä sano mummo kun vesisuksia jalkaan laitto. (=keksin ite)

Ens perjantaina tähän aikaan mä olen jo sosionomi (amk)! Täytynee juhlistaa sitä vetämällä sivistyneet perseet olalle ja ördäämällä pitkin Hyvinkäätä jossa voi kuunnella rokkiva. Sitä ennen luvassa virman pikkareita eli pikkujouluja ja...... ei muuta. Kuvia en tähän tumppaa, katotaan jatkossa tota kuvaosastoo jos saisin vaikka ton mun hienon Bluutuut-nappulan toimimaan.

Tapaamisiin karva-apinat, toivottavasti ette ole hyljänneet meikäläistä aivan täysin..... :-P
Että bileet pystyyn sano mummo kun muniaan nuoli!!

H

It's been a long time...

Mulla on ikävä

Demons are a girls best friend

Hiihoo huomenna Iksu lähtee keikkaloimaan ja me ajateltiin Wandan kanssa suunnata Karkkilaan Ansun tykö viettämään kunnon tyttöjen iltaa. Aaaww <3
Ihanaa nähdä sitä pirpanaa.
Että meininki hyvä:

H

Sin city

Möööööh ei mulla oikein taaskaan ole mitään suurempaa asiaa. Ei mulle tapahdu mitään, eikä päivisin tule mitään kerrottavaa. Käyn vaan töissä ja se siitä [toim. huom. palkaton harjottelu!!!!], sammun aikasin illalla omaan sänkyyn, koska Iksu osti meille uuden digipoksin ja vanha saatiin makkariin. Se tarkottaa siis sitä, että menen petiin katseleen telkkaa = nukahdan minuutissa.

Häät oli ihanat! Ei mulla olekaan oikein kuvia kännyssä, en suuremmin ehtinyt kuvailla sillä mulla oli pikkasen parempaakin tekemistä. Kuvailut jätin niille ketkä siihen ehtivät ja pystyivät ja sen homman osaavat. Anygays, yksi kuva oli mullakin, kirkon rapuilta:

Kuitenkin yksi kuva niiiiiiiin kauniista morsiosta. Voi pojat!!! <3

Mutta siis bileet oli loistavat, Ilari Johansson veti stand-up setillään kyllä pisteet kotiin!! Se puhui kuin olisi aina tuntenut hääparin. Se tiesi Janpan neuroosit ja hevosharrastuksen. Sitten se muisti noi Tomaatteja festivaaleilta eturivistä stepsonit päässä.... LOL. Joutu nauraan niin että poskia särki.
Meidän tanssiporukan esiintyminen jännitti mua aivan vitusti, koska en ollut treenannut niin paljon kuin olisi ollut tarvis. Kohtalaisesti se sitten meni. Vaikka eräät jutut meinasikin pilata mun illan totaalisesti! Pitäköön jokainen huoli omista asioistaan, jooko!?
Hääparilta sain lahjaksi hienon piknik korin joka sisälsi pienen pullon Fresitaa [aaaaaaah, jos joku ei tiedä mitä se on niin nyyh.], kaksi lasia ja monitoimiavaajan. Lahja on huippu ja odotan lauantaita kun saan itse nauttia ansaitsemani Fresitan yksin, kun Iksu lähtee keikalle.

Fresitaaaaaa. Kyllä, kuva otettu jääkaapista. Looooool.

Piknik-kori on love !

Hahhah me ostettiin Wandalle joku aika sitten Prismasta silikoninen possu, joka röhkii oikeesti. Tai ei ihan oikeesti mutta sillain hauskasti. Se possunen on tainnut tuottaa enemmän hauskoja hetkiä mulle ja Iksulle kun Wandalle. Se ei oo kait varma, että pelkääkö se possua, vai onko se kiva, vai pitääkö sitä hoitaa. Jatketaan siedätystä ;-----------------------D

Possu ja kärpänen, tässä on possu ja tässä on kärpäneeeeeeen.

Ostin tänään uuden olkalaukun [kuulostaapas mummolta!!] kun alkoi oikein vituttamaan mun vanha samettinen lörökassi, joka on vaikee ja vaatii kaiken motorisen osaamisen, että sieltä saa kaivettua vaikkapa puhelimen sen soidessa tai avaimet. Se on ihan kiva ja mun eka tollanen kunnon olkalaukku [juu, edelleen mummolta!], saa nyt nähdä miten kauan sitä osaan käyttää...

Jeeeeh.

Mitäs muita asioita piti muistaa kertoo [alkuun taisin sanoa jotain että ei oo asiaa? vai muistaaks joku?]
hmm.. Mä saan ehkä harjottelun ajaks auton käyttööni JOS Iksu ja sen veli saa sen auton kuntoon ajoissa. Nyt vaikuttaa ihan hyvältä, vaikka korjausprojekti ottikin hetki sitten pikkasen takapakkia. Pojat on onneks reippaita!

Ei mulla sitten muuta, kun tässä illan tunnelmia;

Semmosta. Se ommoi!

H

PS. Haluun tollasen paidan ->

: D

Like a wolf!

Joppajoo. Huomenna pelottaa ja jännittää ja ahdistaa ja itkettää ja naurattaa ja koskettaa ja lämmittää ja ilostuttaa ja naurattaa ja janottaa ja ennenkaikkea fiilis on onnellinen parhaiden ystävien puolesta jotka todennäköisesti kuiskaavat toisilleen "tahdon".

Pelkään sitä hetkeä kun pyörryn morsiamen kukkapuskan kanssa alttarille. Tulkaa sitten elvyttään. Tai laittakaa edes pikkarit piiloon, jos ette muuta viitsi. Ne näkyy kuitenkin kun mekon helma jää sen verran ylös... : O
Laitan kaikkien nähtäville kuvaa asusta ja häistä [morsiamen suostumuksella tietty!!!] kun bileet on sunnuntaina ohi ja Kataisesta tuleekin Rantanen.

***

Nyt mun mieli on täynnä uusia ihmisiä ja asioita. Harjottelu sujuu hyvin ja olen ihmeissäni miten nämä vakavat lastensuojeluasiat ei tämän enempää ole mun mieltäni järkyttäneet. Olisikohan minuun kasvamassa jonkulainen ammatillisuus??
Muistakaa, että tämä ei kuitenkaan tarkoita välinpitämättömyyttä tai kylmyyttä asiakkaita kohtaan!

***

Mun tekee kuulkaas nyt mieli pelata pleikkaria ja iki-ihanaa Crash Bandicootia ennenkun tulee lähtö hääpaikalle laittaan paikkoja ojennukseen. Seommoro!

H

Tainted loooooove.

Moikka pasikullerot. Oon tooooosi sorry kun en ole aikoihin käynyt päivittelemässä, mutta elämä on ollut hyvin hektistä ja melko stressaavaakin osaltaan. Vaikka kuitenkin pääosin olen nauttinut loman viime hetkistä ja kaikesta tekemättömästä työstä ja jännityksestä erään hugen eli ison eli mahtavan tulevan juhlan vuoksi.

Stressileveliä tuolla kallonpohjassa on aiheuttaneet seuraavat asiat ->

1. Tänään alkanut harjoittelu Hämeenlinnan avohuollon perhetyössä. Vielä en käytännön työsät osaa sanoa yhtään mitääääääääään, joten älkää saatana kysykö, mutta lastensuojelusta siis on kyse. Sen verran tiedän. Hömm mieleni sopukoita askarruttaa ekan päivän jälkeen vain yksi juttu, jota on ainakin mun päähäni taottu koulussa; asiakkaiden asioista ei keskustella ilman heidän läsnäoloaan....... eikö? Tähän en kommentoi sen enempää.
2. Häät. Ei omat, vaan Tiiiiijan ja Janpan. Olen kaaso, mutta en ole tehnyt juurikaan mitään, ainakaan vielä. Toivottavasti pääsen vaikuttamaan muutenkin kuin stressaamalla morsiota stressaamalla niin kovaa. Muistankohan edes napata kimppua siltä alttarilla? We'll see.
   
3. Häihin liittyen tanssishöy, johon lupauduin.. [ja hyvä niin, älkee ymmärtäkö hei väärin!!]. Pelottaa että kuinka pahasti mokaan itseni, morsion ja koko ryhmän? Koska en osaa mitn, joka tarkoittaa siis MITÄÄÄÄÄÄÄN. Noooo tarvii vetää sopiva suojakänni päälle, niin ei haittaa, vaikka vähän pikkarit vilkkuis fiftarihaalareista tai käännös menis eri suuntaan kun muilla... x------DDDD U guys know what I'm talking about!
4. Mua vituttaa ja ahdistaa ja harmittaa ja surettaa se, että en oo nähnyt mun koko perhettä vähään aikaan yhdessä. Molempia veljiä ja äitiä ja isiä ja muksuja ja kaikkia niitä muita, jotka siihen kuuluu, yhdessä. Bummer.
   

Me oltiin Virossa viime viikonvaihteessa. Siellä järkättiin Valga cruising niminen tapahtuma, joka siis lyhyesti pitää sisällään rockabillyä, jamittelua, kruisingajelun yhtenä päivänä [joka käy muuten Latvian puolella!] ja kaljottelua. Viikonvaihde oli kiva, vaikka ikävöinkin Wandaa, joka jätettiin mummulaan hoitoon jo lähtöä edeltävänä keskiviikkona.. :((( Virosta löydettiin meidän vanhallepiialle [enkä tarkota sitte itteäni!!!] miäs, joka voisi saattaa neidon raskaaksi. Saataisiin siitä ihan oikeesti oma pentu.

Menikö hei vähän offtopiciksi???? Öäh ;------D
Muutamia kuvia Virosta ->

Wanda oli ihan ok mummulla, otti heti ihan rennosti.

Menomatkan sää ei oikein suosinut. Kannella oli liian kylmä....

Mun ja Iksun mukana oli Jamppa ja Töde. Plus tietysti monet muut tutut ja ihkut kasvot..

Dixielandin lava, jossa käynnissä jamit, kuten muuten hyvin usein koko viikonvaihteen aikana! Lavalla Tonemasters [joka on looooooooooooove! ja saksofoniukko!]

Töde ja Jamppa. Ja wöööt?

Jameissa mukana myös Ixu ja "Elvis" [lue: hikinen möhömaha, jolla on persereiän näköset kyynärpäät, pjuke...]

Reissun tärkein tuliainen; 25metriä hapsunauhaa.. ;-----)) Ja porukoille Metaxaa, mutta siitä ei oo kuvaa. Ne on itseasiassa ainoot tuliaiset... :P Sorry kaekki jokka jäi ilma.. :<

Sellainen oli Viron matka. Näiden tunnelmien lisäksi viikonloppuun kuului, saunaa, telttamajoitusta, häitä, synttäreitä, lampea, paarmoja, hyttysiä, grillausta ja rasvaruokaa. Oli mahtavaa päästä laivalla nauttimaan perunamuusia eli mokkoo ja lihapullia eli lihapullia. Se oli paras ateria minkä oon ikäpäivänä syöny! Mmmmh. Ens vuonna uusiks ja kaikki mukaan! ?

Kotiin päästyämme äitirakas oli ostanut meille laatikollisen tuoreita mansikoita, jotka pääsin "perkaan" omin pikkukätösin. Vieläkin on peukalonkynnen aluset herkkänä.. :< Mikä sanahirviö?


Mua harmittaa, koska ensi lauantain jälkeen mun kesä on ohi. Ei ole enää mitään tapahtumia mitä odottaa kesältä, koska jokavuotinen kruisinki jää väliin tärkeämmän toimituksen vuoksi. Se tulee joka vuosi, noiden häät ei! Niin se kesä hujahti, ettei oikein ehtinyt edes huomata. Nyt joku tietysti poraa, että "ei vitussa kesä ole vielä ohi", muttakun MUN KESÄ ON! Tanakelettu!

Joo, nyt on hermot pikkasen kireellä, kävin tässä välillä jo vähän paiskomassa ovia ja roskiksia ja sensellasta.... Wanda vähän autto asiaa....
Joten taitaa olla parempi, että tää menis nyt, vetäis peiton korviin ja haistattais vitut muulle maailmalle!!

Fuck u all!
H

PS. Kenenkään ei tarvi ottaa henk.koht.!

Hotter than pepper

Moi allihuuppa. En tiedä miksi halusin ton kyseessä olevan otsikon tälle postaukselle antaa, koska luvassa ei todella ole mitään kovin kuumaa kamaa. Vaan samaa saissee eli kakkaa eli kaakelia kun aina. Tosin ryyppäjäisreissua en viime viikonloppuna viettänyt, joten kertomusta sellaisesta ette saa!! [ja yleisö hurraa.......]

Unohdin tyystin mainita viime postauksessani uusista rilleistäni. Kuvaa voisin koittaa latailla netistä, koska minä tai mun rillit ei todella olla kovin kuvauskelpoisia tällä hetkellä. Mulla naama punasena quuman suihkun ja lenkin [toim. huom. ei tossa järkässä] jälkeen.

Rillit on toimineet aivan hellllllvetin hyvin ja mä nääääään! Se jos mikä tuntuu mahtavan ihanalta..... Ei tarvi pelätä kaupungilla tervehtivänsä lyhty- tai muita pylväitä.

Ne on tollaset. L O V E. Kuva täältä.

Mitäs muuta onkaan tapahtunut hömmm? Oltiin viime keskiviikkona Kangasalla Harjufestareilla, joka kuulemma on Kankkulan [näin tuttavallisesti......... :-D] yksi suurimmista vuosittaisista tapahtumista. Iksun bändillä oli ilo ja kunnia soittaa siellä rokkapillyä keskiviikko päivänä. Mies tosin makasi tiistain ja vähän maanantaitakin äksänä millon missäkin kuumeen ja kurkkukivun kourissa. Ei, se ei kuitenkaan ollut sikanuhaa.... :----( Hieman arvelutti herran keikkakunto, mutta ukko selvisi keikasta hienosti!!

Dänkädänkä!

Nooooo nuha iski tietty sitten minuunkin ja loppuviikko meninkin sitten sitä parannellessa, itse kullakin. Perjantaina käytiin vaan ajelemassa ympäriinsä tuolla kylillä kun tuolla Hämeenlinnassa järjestettiin Wanaja festivaaleja. Käytiin jorpakon, joka Vanajanakin tunnetaan, toisella rannalla kuuntelemassa yön viimeiset soinnut lauantaina. Sekin päivä siis meni rauhaksiin kotona... Mikä teki flunssan, kukkaron ja maksan kannalta oikeen hyvää......

Wanda taitaa myös tykätä Yöstä.. ?

Maisemakuvaa meidän "leiristä". Iksun puhelimessa on vaan ne kaikki paremmat kuvat.... Yäääh.

Ollaan torstaina lähdössä aamuviiden aikaan kohti Helsinkiä, josta paatilla lätäkän yli ja Viroon. Siellä suuntana Valga ja kruisinkit. Huhheijaa pikkasen pelottaa mitä siitäkin reissusta tulee. Me kun ollaan majoittumassa telttaan ja koko viikonvaihteeksi on luvattu kunnon vesisateita. Nyt jokainen joka pikkasenkin tykkää musta alkaa toivoa, että säät olisi kivat viikonloppuna. Muuten Hanna ei tule omana itsenään ehkä takaisin... Pliis? Jooko? :----)
Auttakaa tyttöä, mäkin autan sitten joskus teitä, varppina!!

Olikohan mulla vielä kauheesti jotain asiaa? Ei varmaan mitään kovin ihmeellistä........ Voinhan sitten tulla kertomaan, jos jotain unohtui..

Moikka pulllllat, love u.

H

Ps. Hyvää nimpparia Hannat, Johannat, Jennit yms.

Hot Rod Roadeo

Hahaaaa mähän sanoin, että tuun tänään kirjottaan teille! Ja tässä olen, kirjottamassa päivistäni. Vaikk voisin kuvitella, että kaikki te rakkaat lukijat olettekin jo lopen kyllästyneet lukemaan meidän ryyppyreissuista yms. koska muusta en taida osata edes kertoa... x-------DD

Enpä tiedä tapahtuuko meidän elämässä oikeen muuta......... ainakaan kertomisen arvoista ?

Nomutta, alotetaan viime viikosta, tarkemmin sanottuna pikkulauantaista, eli keskiviikosta jolloin meikällä alko loma! Tosin sillon sitä ei juhlistettu mitenkään, koska pääsin iltavuorosta lomille ja olin luonnollisestikin valmis työvuoron jälkeen petiin <3

Kuitenkin torstaina loman alkua juhlistettiin ensin Linna Jazzeilla. Oltiin torilla Iksun ja äitin ja isin kanssa kuuntelemassa ja jammaamassa Blues Mama Dixonin tahtiin. Aikamoinen täti oli tämä!! Ihan mahtava ääni ja loistavaa bluuussia rouva veti. Alko siinä väkisinkin tanssijalka väpättään. Tosin paskin keli ikinä soi tunnelmaa semisti.

Siellä se Mama rokkaa, torin lavalla torstaina.

Lisää Mamaa..

Kuulijoita riitti, vaikka sade ja kova tuuli piiskaskin Hämtonia pahasti... : <

Linna Jatseilta jatkettiin samalla kokoonpanolla suoraan sinne kesäteatterin ensi-iltaan. Urheina uhmattiin paskaa säätä sadeviittoinemme, vaikka loppujenlopuksi shown aikana ei satanutkaan juuri ollenkaan. Teatteria oli mukava seurata, vaikka ei se enää tunnu samalta kesikseltä kuin ennen. Jaa että miksi ei? Voin kertoa teille oman mielipiteeni, siitä ei kenenkään pidä vetää nöröjä nokkaan...............

a) Yksikään kesäteatterin vakiokalustoon kuuluva näyttelijä [poikkeuksena aina niin hurmaava Tatu Siivonen!!] ei ollut mukana prokkiksessa. Joukosta puuttuivat mm. Katariina Kuisma, Henna-Maija Alitalo ja Risto Korhonen.... Muitakin oli ikävä. Ilman noita hahmoja teatteri ei ole sama. Unfortunately.

b) Näyttelijöitä oli "legendojen" vähyyden lisäksi muutenkin vain muutama hassu. Neljä pääosan esittäjäpoikaa, Tatu ja yksi ainoa nainen... Joka tosin äänellään kyllä hurmas meikän......... Toki bändi soitti taustalla, mutta itse näyttelijöitä ei ollut tarpeeksi.

c) Esityksestä puuttui juoni kokonaan. Se oli korvattu kyllä sitäkin paremmalla musiikilla ja mitä parhaimmalla huumorilla. Mutta aiempien vuosien kaltainen tarina uupui melkeinpä kokonaan..... Olihan siinä nyt tietysti jokin juju, joka näytelmää vei eteenpäin, mutta............

Tosiaan, nämä oli mun näkemykseni teatterista tänä vuonna. Minä en ole mikään ammattikriitikko, mutta jo yli 10 vuotta esityksiä kolunneena [vuodesta -96, muistaakseni, olen käynyt joka vuosi!!!] nämä jäi mieleen. Toki vanhojen vuosien tapaan sai nauraa, mutta..........
:-----------)
Älkää suuttuko siellä....

No perjantaina lähdettiin illalla kaveripariskunnan kanssa kohti Kotkaa. Vaikka mä kyllä luulin, että me oltiin menossa Kouvolaan...... :--o Mutta anyways, Kotkassa yövyttiin yhden prätkätallin tiloissa, mukavasti intin punkissa, vietettyämme iltaa mukavien ja loistavien uusien tuttavuuksien seurassa. Tosin hermo kiristyi siinä vaiheessa, kun lähdettiin Haminaan kuunteleen Francinea. Ensinnäkin se bändi on hyvin turha ja myynyt sielunsa rahalle.

Toisekseen siellä baarissa pyydettiin 1,60 sntiä kahdesta pienestä lasista vettä!!!!!! Voitteko kuvitella ? Olin meinaan aavistuksen raivona ravintolan tytöille, jotka ei osanneet muuta kuin kohautella olkiaan. Mulle olisi riittänyt tyhjä tuoppi, johon olisin voinut itse hakea vettä vessasta. Ilma kun oli koko päivän ollut kuuma ja elimistö suorastaan rukoili vettä.
Parempi, jos jätän asian toistaiseksi sikseen, koska alkaa verenpaine kohota jälleen siihen malliin, että voi vittu!

Viikonlopun menopeli. On meinaan astetta rouheempi laite, jolla pääsee kovaa. Ei tunnu 200 km/h missään........ :----P

Maisemaa Kotkasta auringonlaskun aikaan...

Ja lissää, oli kaunista meinaan.... <3

Perjantaina matka jatkui Kotkasta kohti Taavettia, joka sijaitsee jossain Lappeenrannan kupeessa, ja East Meettiä. Sinne kokoontuu joka kesä FHRA:n [Finnish Hot Rod Associaton] järjestämänä alan harrastajia autoineen nauttimaan yhdessäolosta, saunomaan ja oleskelemaan. Kuten nyt. Viikonloppu oli säiden puolesta paras mahdollinen ja fiiliskin oli kaikilla kohdallaan.

Muutama kuva lauantain riennoista, johon kuului aurinkoa, olutta, grillailua, saunaa, mökkeilyä, musiikkia ja tietty sitä olutta ;-------D

Vauhtia Soton takapenkillä. Suuntana Palvaajärven leirintäalue.

Melkein ahdasta. No olihan meitä kyydissä 7 tyyppiä.

Letkassa edettiin wohoo.

Mitenniin tuulee lololol ? :-------DDDD

Grilli kuumana nomnom.

Maisemaa joo. Koko viikonloppu oli kesäinen. Lämpötila lähes 30 koko ajan. Ja meikä nautti...

Että semmosta viime viikonvaihteena.


Nyt oon yrittäny liikkua. Ja olenkin helvetisti, käyn salilla/lenkillä/pelaan sulkkista ym. Mutta kuulkaas grammaakaan ei ole paino pudonnut?! Wtf?! Miksi se on niin ? En voi ymmärtää ja kohta loppuu usko. Olen tuomittu elämään pikkupullukkana... =/ Olen myös ollut tarkkana ruokavalion kanssa, pelkkää täysjyvää, kuitua ja kevyttä. Ja varmasti syön vähemmän nykyisin kuin mitä kuluta, vaikka se koville ottaakin..........
Löytyiskö tsempparia linjan toisesta päästä?

Iksu on kipeenä, reppana. Huomenna sillä olis keikka kotikentällä, mutta laulaminen voi olla aika hiljasta tukkosen nenän ja kipeen kurkun kanssa. Harmittaa toisen puolesta enemmän kun tarpeeksi ja jos voisin, niin ottaisin kuumeen ja nuhat pois, kyselemättä ja heti.

Hööh. Mutta sellasta.

Nyt pakko tallentaa kiiresti, ennenkö blogger hukkaa koko paskan taas.... Pelottaa!
Palataan asiaan murut. Luv u. Mukavaa viikkoa kaikille..... <3

H

I promise

Huomenna tulee kunnon katsaus menneeseen viikonloppuun pitkin kymenlaaksoa [joka oli muuten RRRRRROK!!!!!!!!!], uusista rilleistä ja lomasuunnitelmista. Ihan oikeesti.

Anteeksi mussukkaiset, rakkaat palleroiset, kun en ole jaksanut postailla. Olen pahoillani ja koitan parantaa tapani....

H - nolona.

Trash ballerina

Parisuhdejutut on perkeleen vaikeita, ihan oikeesti. Sitä rakastaa toista ylikaiken, mutta kun kaksi ihmistä yrittää sovittaa omat elämänsä yhteen, siitä tulee väistämättä vastoinkäymisiä........

Täytyis koittaa vaan suhtautua niihin kuten Viivi ja Wagner. Ei yhtä tunteella kuin minä........

Ja pitäisi muistaa oppia ottamaan huomioon toisen omat mielenkiinnon kohteet, vaikka ne olisi omasta mielestä kuinka outoja, turhia tai omituisia tahansa..


Miehillä ja naisilla on vissiin aina omat intressinsä...... niiden kanssa on opittava elämään. Muuten mistään ei taida tulla mitään.

Vaikka ne väittää muuta, niin silti ne kai tykkää? Ei kai kukaan onnettomana halua tietentahtoen elää. Sen kun aina muistais myös itse!!

Jep. Miehet on miehiä, naiset on naisia. Aika erilaisia kuitenkin, vaikka ilmankaan ei taideta tulla toimeen.... ???




Tälläsiä sitä tulee pohdiskeltua illan ratoksi, valtaisan ajattelutyön lomassa. Hohhoi, kai se tästä. Joskus vaan epätoivo ja ahdistus iskee, ei tää paskan tulo koskaan lopu ?

H

I'll never let you go.....

Hola evribodi. Ja ihan näin alkuun tiedoksi, että olen uudistanut blogiani. Sen tausta on niin paljon komeempi kun ennen, mutta valitettavasti toi kommailu eli tekstieni kommentointi ei tällä layoutilla onnistu.... että voi nyyh. Jos tulee kovasti jotain sanomista niin etteköhän te keinot keksi? Annan tämän layoutin nyt olla toistaseksi, koska tykkään siitä kovin.. ^_^

Että näin. Mutta kuinkas teidän viikot on lähteneet käyntiin?
Täällä ihan mukavasti, tosin töiden parissa menee niin tiiviisti alkuviikko, että heikottaa. Katsotaan kuinka ryytynyt sitä on kun torstaina pitäisi mennä katselemaan Hämeenlinnan kaupunginteatteriin Poikain Huvit... <3 onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://1.bp.blogspot.com/_4lmDi6EQ0mI/SlJeZ8SFjiI/AAAAAAAAAfg/0n542dhB7Ms/s1600-h/04072009773.jpg">
Voi hyvä jumala sentään miten lihavalta mä näytän!!!!!! Yööööööök. Mutta Pauli oli ihku : ) Parasta oli kun se muiskutti sivistyneeseen tapaan ensin oikeelle, sitten vasemmalle ja vielä kerran oikeelle poskelle ja pitkän aikaa muiskujen jälkeen tunsin sen kuolan poskessani vielä....... : D Oh dear lord...


Jokaisella pariskunnallahan on "meidän biisi". Niin myös meillä.... Mun ja Iksun biisin esittää Paulin toinen bändi Blues Brakers ja biisihän on otsakkeen niminen. Tässä siis me ja "meidän biisin" esittäjä. Oi vitsi oi vitsi oi vitsi!!!
<3__<3>


Meeeeeelkein koko bändi ja tunnelmaa Väiskistä.

Ilta meinasi päättyä ei-niin-onnellisesti kun kyyti, jolla meidän piti päästä kotiin alkoi vittuilemaan lähdön hetkellä. Autosta meni startti kuulkaas. Sitten pojat jos toisetkin sormet öljyssä koitti vaikka mitä. Onneksi lopulta suomalainen puunkara pelasti meidät kalliilta kotimatkalta........ Kiitos tästä eli thank god.
Kivaa oli, koska uusiks? ;------))


Nyt kuulkaas painetaan kaksi päivää vielä pitkää vuoroa ja sitten heitetään hyvästit Aulangolle noin virkamielessä, sillä mulla alkaa torstaina loma. Loma. Se onkin sitten täynnä toimintaa.... Arkipäivät pitäisi koittaa tehdä oikeesti kouluhommia, jotta saisin ne kaikki ennen marraskuuta valmiiksi, jotta voin valmistua joulukuussa. Apuaapuapauapuaoaouappayuapa!
Viikonloput on täynnä ohjelmaa, johon usein liittyy livemusa ja kivoja ihmisiä. Eniten niistä odotan heinäkuuta, jolloin startataan Iksun ja Töden ja Jampan ja Marin kanssa kohti Viroa ja Valga cruisinkeja.. Wohooooo.

Joo, mutta mä huomaan että siellä ei kukaan oo enää hereillä, joten en piinaa teitä enempää kusipallerot. Palataan ja olkaa kilttejä, tontut kurkkii!

?


H

PS ja MUOKS ja kaikkee: Vanha layout lähti menee, koska se ei todellakaan toiminu. Tääkään ei toimi ja perkele. Koittakaa kestää.................