Pieni ihminen uneksii

Iltaa tyypit. Tulinpa taas kertomaan mitä tähän meikäläisen päivään on kuulunut haasteen muodossa. Ja varmaan muutenkin.. No, mistä alottaisin..? No vaikka yhdestä huonosta uutisesta; mun nilkasta. Väänsin sen ikävästi töissä lauantaina kontatessani keilakoneen uumenissa erään solmun korjaamiseksi. Sen lisäksi, että en todellakaan saanu sitä solmua siitä masiinasta korjattua, onnistuin vääntään nilkkani niin että se on lauantain jälkeen turpoillut ja särkenyt vi-tus-ti. No eikä siinä vielä kaikki. Tänään työhaastattelussa (palaan siihen myöhemmin tässä postauksessa!!) eräs mini-ihminen pyysi mua heti laittaan punttinsa kunnolla, ne kun oli ikävästi noussu leikin tiimellyksessä ainakin tonne reiteen asti poikaparalla. No enhän mä voinu sanoa ei ja kun kyykistyin pojan nilkkojen korkeudelle (=todella matalalle) väänsin oman nilkan uudestaan niin että kyyneleet nousi silmään ja sattu niin maan vitusti. No joo. Varmaan on pakko mennä näyttään nilkkaa tohtoriin taas ja todeta että tipahtaako saikkua vai ei.

Sitten onnellisuusasiat;

- potilas oli PIRTEE! aaaaaaah.
- näin samalla erästä tyttöä, jonka kanssa käydyt keskustelut teki hyvää. Mä olen kiva sen mielestä, ainakin luulisin :---------------------))
- yks tekstari
- TSH; Kuninkaan paluu. Itken joka kerta katsoessani sitä vaikka tiedän tasan tarkkaan mitä siinä tapahtuu.
- työhaastis meni hyvin ja ne rakastaa mua ;------DDDDD
- kaks Sinkkuelämää jaksoa jotka tulee illalla!
- appelsiinimehu

Tänään on ollut ihan kohtuu kiva päivä. Se alkoi aika aikasin kun aloin valmistautua siihen työhaastikseen. Se oli integroidusti kahteen päikkyyn yhdellä kertaa. Ihmiset oli ihan kivoja, mutta en oo varma haluanko työskennellä päiväkodissa. Mutta eihän sinne tarvi lopun elämäksi jämähtää. Kunhan pääsis nyt jollain vähän edes vakituisemmalla duunilla alkuun. Mutta siis mä olin vitun hyvä ja ne rakasti mua. Lapsetkin rakasti ja sain heti haleja. Katotaan nyt miten eukon käy.

Sitten tuli käytyä sairaalalla ja syömässä taas äitin spakettia mmmmmm ^_____^
Nyt tarvii vielä töllätä telkusta ANTM ja ne Sinkkikset ja sitten oon taas valmista kamaa sängyn pohjalle. Huomenna olis tarkotus siivota kotona, käydä sairaalalla ja siivota isukin toimisto. Ihan kivaa kun on tekemistä, ei ehdi märehtiä kakkojen ihmisten kakkojen tekemisten perään. Tän näkösenä olin sielä sairaalalla käymässä, kuva on paskaaaaaa joten sorit!

Tossa nyt kuvaa siitä uudesta rusetti pannasta. Ihmellinen illityskuva noin muuten... :----P

Ei tähän maanantaihin muuta, ihanaa kun ei oo enää niin saatanan kylmä!!

H

PS.
11012010;

Jumala ei voi olla läsnä kaikkialla,
siksi hän loi äidin.

^___^

:------///

Hyvää yötä.

H

Cry for me baby

Hola Amigos.
Ja paskista paskinta sunnuntaita to you all! ;-------D Seriously. Mähän sanoin kun fiilistelin hyvien uutisten äärellä, että kohta sitä tullaan alas niin että kohisee. Ja niinhän sitä tultiin. Joten fuck you. Sairaalasta sentään saatiin hyviä uutisia ja olipa tuo potilas ihan pirteenäkin siellä. Tosin vasta tänään tajusin miten lähellä kuolemaa ysti on ollut. Ja miten paljon sitä rakastankaan. Ja kun nään sen kävelevän sairaalasta pihalle, halaan sitä vartin. Enkä päästä irti.

Muuten aika kurapaskaa tää päivä. Tultiinpa taas kohinalla maan pinnalle. Tähän apatiaan liittyy muitakin ihmisiä ja niiden tekemisiä, mutta sen verran henkilökohtasella tasolla mennään näiden asioiden kanssa, että enpä ala niitä tähän eritellä. Muuta kun että toi otsikko kertoo jo jotain....


Jos kuitenkin meneillään olevan tehtävän hengessä;

- hilloviikot on taas hetkeksi historiaa!!!! \m/
- sain hyvää ruokaa
- näin veljen muksut. Vanhin niistä menee ens syksynä seiskalle joten mä oon vanha rutku jo.
- ulkona on niiiiiiiiiin kaunista. Wandan kanssa käpötellessäni oli pakko pysähdellä tutkailemaan lunta puissa. Ja parissa kohtaa oli pakko nykästä siitä oksasta niin, että lumet varisi niskaan. Ihanaa vaikka kesän lapsi oonki.
- pääsen saunaan ja mulla on jopa kolme saunaolutta ^_____^
- IMELDA MAY, aloin nimittäin porata kun kattelin siitä videota sen kotisivuilla. Vittu se on ihana nainen.. (korvaan hänellä kai nyt jotain tyhjiötä mun elämässä? mä pelkään että tahtomattani musta on tulossa sen vainooja eli hullu stalkkeri)

Että semmosta.

H

PS. 10012010;

Ystävyys lisää hyvän moninkertaiseksi,
ja jakaa pahan.

<3

Bring it on!

Antaa tulla vaan, meitä ei kovin helpolla lannisteta ja parempia uutisia sain juuri. Kuitenkaan en halua nuolaista ennen kun tipahtaa, mutta saa sitä hyvien uutisten äärellä vähän fiilistellä. Eikö saakkin? Tämä on siis tälle päivälle ensimmäinen ja paras onnellisuusasia.
Tosta fiilistelystä tuli mieleen, että toisaalta on parempi olla liikaa leijumatta, nyt kun on tullut niin paljon paskaa niskaan pitkän aikaa. Eipähän sitten ainakaan putoa korkeelta, kun ei päästä itseään leijuun liian korkealle. Pessimisti ei pety.

Ajattelin tulla nyt jo kirjottelemaan, koska mä tiedän että en jaksa enää työpäivän jälkeen sitä tehdä. Onnelliseksi mut tekee tänään myös se, miten ajattelen eräästä ihmisestä. Huomaan että välitän siitä hyvin paljon, vaikka meillä ei viime aikoina olekaan ollut samanlaiset välit kuin vaikka kesällä. Sain myös vihjettä siitä miten tämä henkilö minusta ajattelee ja se lämmittää ehkä entisestään. Voi kun asiat vaan selviäisi. Parhain päin tietysti, mitä se ikinä tarkottaakaan.

Onnelliseksi mut tekee myös tuleva työpäivä. Tuntuupahan ainakin siltä, että mullakin on joku merkitys enkä olekaan vaan yhteiskunnan mätäpaise. Vaikka vähän taidan ollakkin. Mutta työtä saa tänään tehdä hyvän työkaverin kanssa, eikä tarvitse ressata mistään. Saa oikeesti panostaa siihen, että saa työt tehtyä mahdollisimman hyvin. Mä en kestä itseäni jos tiedän että olen tehnyt vaan puolivaloilla hommani. Sen siitä saa kun on perfektionistin tytär, kaikki on oltava täydellistä. Joopa.

Musiikki on viime päivinä ja viikkoina ollut eh-dot-to-mas-ti (toivottavasti se tavutetaan noin..... ; P) parasta terapiaa. Oon itkenyt, nauranut, tanssinut ja laulanut mukana niin hyvien kuin huonojenkin muistojen kunniaksi. Ilman musiikkia olisin varmasti vain ihmisraunio. Musiikki on ollut niin iso osa mun elämää ihan vauvasta asti ja se näyttelee näköjään nykyäänkin hyvin hyvin isoa roolia. Jos en saa elää elämääni musiikin kanssa, niin ei se ole mun oikee elämä. MISSÄ ON KAIKKI MUUSIKONRETKUT JOITA MÄ RAKASTAN JA VIHAAN?!?! ...LoL..

Ei kai tässä sitten muuta kun hyvää lauantaita, terkut Hansulta ja Wandalta! ^____^

H

PS. Mietelmä tänään;

On helpompi antaa anteeksi
viholliselleen kuin
ystävälleen.

Mitäs tosta tuumaatte?

In my bones

Piti niitä onnellisuusasioita tulla teille kertomaan. Mutta tässä kohtaa se on tosi vaikeeta, koska tilanne ystävän kohdalla on mennyt vaan entistä huonommaksi. Olen kovin huolissani ja toivon varpaat ja sormet ristissä, että se tulee sieltä vielä ehjänä ulos.

No eipä siitä enempiä, koitetaan nyt tehtävän hengessä kuitenkin rypistää muutama..

- töissä oli loppujen lopuksi ihan hauskaa, vaikka ensin vähän jännittikin mennä sinne..
- Wanda on kotona ja mun muru
- näin pitkästä aikaa vanhaa, mutta oikein hyvää työkamuani! ^___^

Anteeksi nyt y'all mutta mä en saa rypistettyä enempää. Mieli on taas tosi matala, surullinen, ahdistunut, peloissaan ja huonona. No can do. Plus että nilkkaa jomottelee ja se turpoilee aivan vitusti työpäivän päälle. Saa nähdä kuinka sitä särkee ja meikä nukkuu ens yönä.

Eipä siis alkanut vuosi 2010kään kovin valoisasti. Toivottavasti se edetessään muuttuu paremmaksi ja valoisammaksi.

Murheellinen H kuittaa

Y'hoo

Ette arvaa ikinä mitä kuuntelen? No oikein, Imeldaa tietty! Tää nainen pistää sukat pyöriin meikäläisen jaloissa. Menkääpä SinäPutkeen (YouTube dorkat!) kuunteleen ja katseleen ^___^

Mutta pieni varotuksen sana, toi nainen on huumetta.
Kröhöm, tää alkaa kuulostaan jo sairaalta. Whatever, olen rakastunut.


Tulin vaan kirjottamaan tän päiväsen mietelmän kirjasesta, onnellisuusasiat tulee vasta illalla, koska toistaseksi ei juuri mitään ole ehtinyt tapahtua. Mutta siis se mietelmä;

Joka tuntee toiset ihmiset,
on ymmärtäväinen,
joka tuntee itsensä,
on viisas.

Ahaa.

Että semmosta tähän päivään. Klo 16 pitäs olla taas lätäköllä piiiiiiiiitkästä aikaa töiden parissa. Mitenhän se onnistuu. Vähän jännittää. Toivottavasti asiakkaat on kilttejä.

H

PS. Enkeleitä Ahvenistolle. Olet ajatuksissa rakas, jaksamista! <3

Till I kissed you

Imeldan levy tuli tänään postilaatikkooni ja pidän siitä aivan hurjan paljon. Se on lois-ta-va. Sanalla sanoen.. Nyt täytyy vaan hartain mielin toivoa, että se tulisi Suomeen heittään vähän keikkiä!

Ette arvaa mitä tein äsken, söin nimeltä mainitsematonta asiaa, joiden vuoksi jouduin käymään neljä kertaa mikrolla. No ei siinä sinänsä mitään, mutta joka kerta kun piti käydä siellä mikrolla, avasin mikron luukun sijasta jääkaapin oven. Joka saatanan kerta, voitteko kuvitella? Vittu mikä dorka...


Ajattelin ottaa käyttööni taas LiveJallun puolella olleen haasteen tai tehtävän tai mikskä sitä ikänä haluaakaan kutsua.. Mutta siis tarkoitus on viikon ajan joka päivältä listata päivän onnellisuusasiat eli sellaiset jutut jotka ansaitsevat erityisesti huomionsa, koska ovat niin kertakaikkisen ilostuttavia.
Tästä se taas lähtis;

- sain halin tärkeältä ihmiseltä, jonka avulla jaksan taas varmasti paremmin olla
- olen ajanut autolla taas pitkästä aikaa ja osasin sen yhä!
- IMELDA MAY <3
- rakas ystävä, jonka vointi oli jo hippasen parempi sairaalan vuoteessa. Toivottavasti tästä on suunta VAAN ylöspäin!
- tyttöbileiden suunnittelun käyntiinpolkasu, helmikuussa juhlitaan. Toivottavasti..
- oma koti kullan kallis <3
- suihku
- Taru Sormusten Herrasta kirja

Sellaset asiat on tehneet tästä päivästä hyvän. Pitkästä aikaa olo on ollut oikein hyvä. Osansa antaa ehkä eilinen keskustelu ja unikaveri, mutta muutenkin. Nyt on hyvä löllöttää loppuilta sohvalla Wanda kainalossa katellen telkkaa tai dvdeitä ja poltellen kynttilöitä. Fiilis on kait pitkästä aikaa kohdillaan. No, onneks se menee kohta ohi... :------P

Mutta ei mulla varmaan muuta tähän hätään. Kun että ADJÖ! Huomenna taas.

H

PS. Kirjanen sanoo tammikuun 7. päivänä;

Ole isä, mutta älä koskaan unohda,
että olet ihminen ja ihmisen isä.

Mitä vit....?!